|
|
Kirjoittelua 2011
Tällä sivulla julkaistaan paikallisosaston luottamushenkilöiden, jäsenten tai osaston toiminnassa mukana olevien henkilöiden kirjoituksia, sekä paikallisosastolle osoitettua palautetta.
Kirjoituksia voi lähettää sähköpostilla ks. Yhteystiedot
[Ylläpitäjä pidättää oikeuden muokata tai olla julkaisematta kirjoituksia]
Suuriko on hyvää ja kaunista
Etelä-Karjalan liitto myönsi lähes miljoonan kehittämisrahaa Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirille palvelujen ja toiminnan kehittämiseen ja parantamiseen. Rahasta puolet on valtion ja EU-rahaa ja toinen puoli kuntien rahaa.
Eksotessa on palveluiden piiriin pääsy edelleen vaikeaa. Palvelut näyttävät olevan pääsääntöisesti hyvätasoisia, kun hoitoon pääsyn kynnys on ylitetty. Näinä päivinä ilahduin pienestä asiasta. Kysellessäni laboratoriovastauksia soitin annettuun ajanvarausnumeroon. Minulle ilmoitettiin jonottaessani, että jonotuspaikkanne on yhdeksän. Siitä sitten numero hiljalleen pieneni. Odotin ehkä 20 minuuttia, mutta sen jaksoi, kun toivoa sen loppumisesta oli annettu. Muitakin hoitoon liittyviä myönteisiä huomattavasti merkittävämpiä kokemuksia olen lähiaikoina saanut. Merkillepantavaa on myös väestölle suunnatut luentotilaisuudet. Edellä mainituilla maakuntaliiton myöntämillä rahoilla on tarkoitus löytää tehoa palveluihin.
Eksotessa on aina rahapula. On vaikea tietää, ovatko kaikki kustannukset aiheellisia. Palkoissa ei ainakaan taida olla puutteita. Toisaalta, kun kaikki virat eivät ole täytettyjä, rahaa säästyy vääristä asioista. Suurempi asia on se, että Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon osalta. Keskusteltaessa asiasta imatralaisten kanssa he ilmoittavat, että 10 miljoonaa pitäisi lisää maksaa, jos he tulisivat mukaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta. Tätä he eivät halua tai voi tehdä. Lappeenrantalaisten mielestä Imatra noukkii rusinat pullasta. Varmaa on, että kun kaikki Etelä-Karjalan kunnat eivät ole Eksotessa mukana, se haittaa palvelujen kehittämistä ja siten eteläkarjalaisten hyvinvointia. Maakuntaliitton luottamushenkilöstö on kaikkien eteläkarjalaisten kuntien edustajista koottu. Siksikin sen on sopivaa tukea maakuntaliiton kautta Eksoten kehitystyötä.
Maamme hallitus patistelee kuntia kuntaliitoksiin. Tarkemmat ohjeet puuttuvat. Alustava ehdotus on, että edettäisiin vahvojen keskuskuntien perusteella. Pienempien kuntien pitäisi siis liittyä yhteen ison kunnan kanssa. Tämä on herättänyt suurta vastustusta. Nykyisin ihaillaan kaikkea suurta. Sellainen Eksotekin on. Suuressa organisaatiossa voivat jotkut haja-asutusalueet jäädä lapsipuolen asemaan, kun siellä ei ole riittävästi ihmisiä vaikuttamassa ja vaatimassa palveluja.
Lappeenrannassamme kasvatus- ja opetustoimessa koulujen osalta on menossa suuren ihailu. Siksi esimerkiksi Alakylän koulun rakentaminen edistyy tosi hitaasti. Myös Lauritsalaan suunnitellaan mammuttikoulua. Ei hyvä. Sen sijaan kasvatus- ja opetus rakennuttaa uusia päiväkoteja kovinkin helposti. Eivätkö alakoulun pienet oppilaat tarvitse pieniä kouluyhteisöjä siinä missä päiväkotienkin lapset? Sopii myös kysyä, joutuvatko eräät lappeenrantalaiset oppilaat käymään koko alakoulunsa parakissa? Näinkö täällä hyvinvointi-Lappeenrannassa.
Meillä kristillisdemokraateillakin on siis paljon tehtävää. Jos painopistealueemme toiminnassamme on toimivat peruspalvelut ja varsinkin pienimpien ja heikoimpien auttaminen, on meillä tietämistä, miten suuren liikuntahallin, jääkiekkokaukaloiden ja uuden teatterin paineessa saamme kuntamme rahat riittämään. Siis tsemppiä KD:n luottamushenkilöt.
Marjatta Laakko
Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu
29.11.2011
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ( Eksote ) toimii
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on toiminut vajaa kaksi vuotta. Se tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut koko Etelä-Karjalan alueella Imatraa lukuun ottamatta ja erikoissairaanhoitopalvelut kaikille.
Kuluneen kahden vuoden aikana on tehty paljon uudistuksia. Keskussairaalaa on kehitetty. Erilaisia hoitoja on siirretty yliopistollisista sairaaloista omaksi toiminnaksi, mm. sepelvaltimotaudin pallolaajennukset. Myös tekonivel leikkauksia käyvät kuopiolaiset ortopedit leikkaamassa Lappeenrannassa. Näin on lyhennetty leikkausjonoja ja toteutettu hoitotakuuta.
Terveyskeskuksissa on työtapoja muutettu. Osan aiemmin lääkärille ohjautuneista potilaista hoitavat nyt sairaanhoitajat ja osa potilaista ohjataan lääkärille. Tämä työnjako toimii kohtalaisen hyvin kiireellisissä tapauksissa. Valitettavasti pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsisivat lääkärin kontrollitutkimuksia ja hoidon tarkistuksia, ei ole antaa aikoja. Syynä tähän on ollut osittain lääkärivajaus ja osittain lääkäreiden muut tehtävät, mitkä vievät ajan potilastyöstä.
Tarve geriatrian osaamisesta on suuri ja väestön ikääntyessä se kasvaa. Nyt on Eksoteen saatu kauan kaivattu geriatri. Hänen työpanoksestaan menee tässä vaiheessa suuri osa muistipotilaiden tutkimiseen ja hoitoon. Myöteinen uutinen on , että Eksotessa on koulutuksessa kaksi geriatriaan erikoistuvaa lääkäriä. Toivottavasti he jäävät pysyvästi tänne Etelä-Karjalaan .
Yksi pieni mutta merkittävä potilasryhmä ovat omaishoidettavat. On keskusteltu, että omaishoidettaville ja omaishoitajille olisi hyvä olla oma nimetty lääkäri. Näin tuettaisiin vaativaa ja arvokasta työtä tekeviä omaishoitajia. He helpottavat terveydenhuollon ammattihenkilöiden työmäärää ja laitospaikkatarvetta ja tuovat siten selvää kustannussäästöä yhteiskunnalle.
Eksotea muodostettaessa siihen ladattiin kovat odotukset. Niihin onkin pystytty osin vastaamaan. Toimintaa ja toimintatapoja on kehitetty niin että Eksoten erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet hitaammin kuin muissa keskussairaaloissa. Eksoten kokonaiskustannukset ovat kasvaneet myös hitaammin kuin kuntatalouksissa.
Nyt parhaillaan tehdään ensi vuoden talousarviota. Sen tulopuoli on riippuvainen kuntien kanssa tehdyistä palvelusopimuksista ja niiden rahoituksen määrästä. Poikkeuksena on Imatra, joka maksaa vain erikoissairaanhoidosta käytön mukaan. Imatralta laskutettavien kustannusten hinnoitteluperusteet on sovittu erikseen.
Sairaat, vanhukset, vammaiset ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat pitää hoitaa. Tällä hetkellä täällä Lappeenrannassa hoidosta huolehtivat kaupunki ja Eksote. Mielestäni tärkeää on löytää yhdessä keinoja, joilla kaikki edellä mainitut saataisiin mahdollisimman omatoimisiksi ja selviytymään kotona. Mutta hoitoakin tarvitaan. Siksi koko ajan mietitään ja etsitään uusia tapoja hoitaa asiat, jotta ne voidaan tehdä pienemmällä rahalla. Ei Eksote eikä kunnat selviä yksin edessä olevista haasteista. Tarvitaan myös muita toimijoita. Näitä ovat ns. kolmas sektori ja yksityiset palvelutarjoajat. Eksote tekee yhteistyötä heidän kanssaan.
Juha Rantalainen
Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu, Eksoten hallituksen jäsen
20.11.2011
Typerä päätös Suomelta
UNESCO on Suomeksi käännettynä, yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, jonka kotipaikka on Pariisi. UNESCO on perustettu vuonna 1945 ja siihen kuuluu 194 valtiota. Unescon korkein päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva yleiskokous.
Yleiskokous 31.10. Pariisissa hyväksyi Palestiinan järjestön jäseneksi. Tämä oli poikkeava kannanotto jäseneksi pääsyn tiellä, sillä aiemmin on jäseneksi hyväksytty vain itsenäisiä valtioita.
Jäsenyysasia meni tietysti äänestykseen. Euroopan Unioni ei saanut aikaan yhteistä käytäntöä äänestykseen, vaan jokainen valtio sai äänestää oman mielensä mukaan. Myöskään pohjoismaat eivät löytäneet yhteistä linjaa. Ruotsi äänesti jäsenyyttä vastaan ja Tanska pidättäytyi äänestyksestä. Suomi äänesti Palestiinan jäsenyyden puolesta yhdessä 106 muun valtion kanssa. Suomen äänestyskäyttäytymistä on kritisoitu, sillä Suomi oli äänestyksessä väärässä joukossa. Suomen äänestyskäyttäytymisessä oli ulkoministerin sormet pelissä. Kyynikolta ei ole toivoa saada puolueetonta ja asiallista näkemystä eikä toimenpiteitä.
Jo ennen äänestystä tiedettiin mitä myönteisestä päätöksestä seuraa. Nyt USA vetäytyy Unescon toiminnasta ja rahoittamisesta. USAn osuus on ollut noin 20 prosenttia järjestön kustannuksista. Maksavatko puolesta äänestäneet syntyneen aukon vai supistetaanko toimintaa viidenneksellä? Siinä on pohdittavaa mm. Suomella. Hinta Palestiinan pääsylle Unescon jäseneksi oli kohtuuton.
Päätöksen jälkeen Israel aikoo asuttaa noin 2000 ihmisellä Länsirannan Palestiinalaisalueita Jerusalemin luona. Rauhan mahdollisuudet ja Palestiinan valtion syntyminen ovat jälleen saaneet aimo harppauksen taaksepäin. Palestiinalaisten johtajan Mahmoud Abbasin sooloilu YK:ssa ei johda toivottuun tulokseen. Vain neuvotellen Israelin kanssa voidaan päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.
Arto Pulkkinen
7.11.2011
Ajankohtaista jäteasioista
Päättyneellä hallituskaudella pohjustettiin jätelainsäädännön kokonaisuudistusta, joka koettiin alan nopean kehityksen ja EU-lainsäädännön muutoksen takia kiireelliseksi. Toukokuun alussa 2012 voimaan astuva jätelaki korostaa ns. etusijajärjestystä. Tämä tarkoittaa, että ensisijaisesti on vältettävä jätteiden syntyä ja niiden haitallisuutta. Sikäli kun jätettä syntyy se tulisi uudelleen käyttää tai kierrättää mahdollisuuksien mukaan. Vasta näiden käsittelytapojen jälkeen suositaan jätteiden hyödyntämistä muulla tavoin esim. energiana. Loppusijoitusta kaatopaikalle tulee välttää ja tavoitteena on pienentää sen osuutta merkittävästi lähivuosina. Jätelaki pyrkii varmistamaan jätteiden asianmukaisen vastaanoton, käsittelyn ja tasapuoliset jätehuoltopalvelut kautta Suomen. Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös tiettyjä velvoitteita ja tarkistustarpeita kunnille.
Lappeenrannan seudulla jätehuollon palveluita tuottaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, joka on kuntien yhteisesti omistama alan palveluorganisaatio. Parhaillaan yhtiö uusii aluekeräyspisteitä kautta maakunnan tavoitteenaan yhtenäistää ja ajanmukaistaa mm. lasin, pahvin, metallien keräily siten, että pisteitä on kattavasti tarjolla siellä missä ihmiset liikkuvat arkireiteillään. Samalla yhtiö valmistautuu aloittamaan jätteiden kotitalouskeräystä Lappeenrannan seudulla, jonka kuljetusurakat jaettiin kesäkuussa 2011 kilpailutuksen perusteella. Näiden peruspalveluiden toimivuus on jätelaissa kunnille asetettujen velvollisuuksien joukossa. Lisäksi laissa todetaan esimerkiksi, että jätteiden keräys ja kuljetus on mitoitettava sopivasti jätteen määrään ja laatuun nähden. Kunnan velvollisuutena on myös varmistaa, että jätteiden kuljetuksen ja vastaanoton palveluista tiedotetaan riittävästi.
Jätelain tavoitteeksi on asetettu myös jätehuollon valvonnan tehostaminen. Tätä tehtävää varten kunnan tulee nimetä jätehuoltoviranomainen. Etelä-Karjalan jätehuollon osakaskunnat voivat nimetä yhteisen lautakunnan tätä tarkoitusta varten tai sijoittaa viranomaistehtävät esimerkiksi jonkun nykyisen luottamuselimen yhteyteen. Tavallaan jätehuoltoasiat kuuluvat likeisesti ympäristöasioiden yhteyteen, mutta kuntien jätehuollon laillisuuden valvonnan kuuluessa ympäristölautakunnille, ei näitä rooleja suositella sekoitettaviksi. Jätehuoltoviranomaisen toimivaltaan kuuluu mm. jätehuoltomääräyksistä ja jätemaksuista päättäminen. Jätehuollon tuottajan - Lappeenrannan seudun tapauksessa Etelä-Karjalan jätehuollon - omistajaohjaus kuuluisi kuitenkin valtuustolle.
Riippumatta siitä miten uudet viranomaisjärjestelyt hoidetaan, kuntalaisen on hyvä muistaa mahdollisuus olla yhteydessä kunnallisen jätehuollon hallituksen jäseniin
(yhteystietoja sivulta www.ekjh.fi). Yhtiönkin pyrkimys on, että kuntalaisten jätehuoltopalvelut ovat toimivat ja tehokkaat sekä talouden että ympäristön kannalta.
Laura Peuhkuri, KD Lappeenrannan paikallisosasto, EKJH Oy:n hallituksen jäsen
9.10.2011
Puhdasta vettä
Vesi on kaiken elämän edellytys. Se on meille suomalaisille liiankin itsestään selvyys. Toisin on tilanne, kun katsomme Välimeren maita tai Afrikkaa. Kuitenkin myös meillä Suomessa, tuhansien järvien maassa, tulee panostaa laadukkaan puhtaan veden riittävyyteen sekä jätevesien käsittelyyn.
Lappeenrannassa on vain vähän keskusteltu vesiasiasta ja keskustelu on ollut sisällöltään hyvin ohutta. Otsikoissa on ollut Piensaimaan veden laatu ja uusien vesilähteiden etsintä ja toisaalta puhdistettujen jätevesien ohjaaminen Rakkolanjokeen, Saimaaseen tai Vuokseen. Kaikesta tästä ollaan montaa mieltä, mutta siihen keskustelu on jäänyt.
Olisiko jo aika aloittaa vesiasian ratkaisu aivan toiselta tasolta. Saimaa on niin matkailun kuin virkistyksen kannalta merkittävä vesialue. Sen hyvinvointi on meille kaikille ensiarvoisen tärkeä. Lappeenranta voisi olla esimerkki kaupungista, joka vastuullisesti aloittaa selvitystyön tulevaisuuden vesihuollosta.
Hyvän juomaveden turvaaminen lähtee hyvästä raakavedestä. Maailmalla on runsaasti korkeaa osaamista vesihuollon järjestämisestä, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Selvitystyö on panostus tulevaisuuteen, lapsiimme ja heidän lapsiinsa. Maailman puhtaan veden tilanne on sen verran kriittinen, että uusia innovaatioita kyllä syntyy ja on jo olemassa ja niitä tulee aktiivisesti seurata.
Erityisesti jätevesikysymyksen käsittely on tärkeä meille Lappeenrannassa. Ongelman lyhytnäköinen ratkaisu – putki Vuokseen – ei ole vastuullista toimintaa tänä päivänä. Jäteveden puhdistamiseen riittää maailmalla erilaisia ratkaisuja, esim. Israel ja Espanja). Ei ole tätä päivää jatkaa puhtaan veden tuhlausta käyttämällä sitä esim. wc:n huuhteluun. Maailmalta löytyy esimerkkejä erilaisista kierrätysjärjestelmistä, joissa puhdistettua ”jätevettä” käytetään esim. maataloudessa kasteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että löytyy keinoja puhdistaa jätevedet ja suunnitella tulevaisuuden vesijohtojärjestelmä palvelemaan kestävää ratkaisua.
Lappeenrannassa tulisikin selvittää miten toteutetaan jätevesien puhdistus, jotta sen voisi osin laskea Saimaaseen ja osin käyttää maataloudessa. Taloudellinen panostus on panostus tulevaisuuteen. Hinta ei luonnollisestikaan ole halpa, mutta vesi lienee sen verran tärkeä asia, ettei sitä tarvitse hutiloiden hoitaa.
Vesi on elämän lähde eikä sitä saa tuhota lyhytnäköisin perustein. Uskon, että suomalaiset yhä lisääntyvässä määrin alkavat tämän ymmärtää. On tärkeää keskittyä oleelliseen – siihen joka kantaa elämää.
Irmeli Hakkarainen
9.10.2011
Luottamushenkilöiden perehdyttävä paremmin päätettäviin asioihin
Julkisessa sanassa on kerrottu Lappeenrannan valtuutettujen haluavan ulkopuolisen tarkastuksen kaupungin bisneksiin. On myös tuotu esille valtuutettujen enemmistön vaatimus Huhtiniemen matkailualueen uudesta valmistelusta. Vaatimukset johtuvat kaupungin elinkeinoyhtiön ympärillä ilmenneestä salailusta ja suhmuroinnista, josta on uutisoitu viime vuosien aikana.
Ulkopuolista tarkastusta tärkeämpää olisi luottamushenkilöiden parempi paneutuminen päätettäviin asoihin. Tilanteen tasalla olevat luottamushenkilöt eivät hyväksy epäselviä asioita, vaan ottavat asioista selvää ja edellyttävät selvityksiä. Mikäli luottamushenkilöitä on tarkoituksella johdettu harhaan, on poliisien asia tutkia tällaiset väitteet. Asianosaisia ovat kaikki päätöksentekoon osallistuneet, esimerkiksi päätöstä tehneet luottamushenkilöt ja jokainen valtuuston jäsen.
Elinkeinoelämän puolella yritysten hallituksiin valikoituvat henkilöt, joilla on laaja kokemus yrityksen bisneksestä ja yleensä johtava asema joko kyseisessä yrityksessä tai jossakin muussa, jossa hankittu osaaminen hyödyttää vahvasti hallitustyöskentelyä. Nämä henkilöt näkevät lukujen taakse, osaavat kysyä oikeat kysymykset ja ovat muutenkin tehtäviensä tasalla. Ammattimaiset hallituksen jäsenet huomaavat yleensä asioiden todellisen laidan eivätkä päästä vahinkoja tapahtumaan.
Kaupunkiyhtiöiden hallitukset kootaan kunnallisvaalien jälkeen vaalien tuloksen perusteella. Ensin puolueet tai ryhmät jakavat paikat keskenään ja sen jälkeen kukin ryhmä jakaa omalle ryhmälle saadun osuuden ryhmän kesken. Käytännössä jakoon vaikuttaa vaalituloksen lisäksi henkilön asema omassa puolueessaan, puolueen hyväksi tehty työ ja aikaisempi kokemus luottamustehtävistä. Samassa yhteydessä jaetaan lautakuntapaikat ja paikat mm. maakuntahallituksessa, koulutuskuntayhtymässä ja erilaisissa säätiöissä. Tehtäviin valikoituvat kuntavaaliehdokkaat ja kunnanvaltuutetut ovat yleensä tavallisia työssäkävijöitä, jotka eivät työssään tee päätöksiä suurien rahasummien käytöstä. Heillä on harvoin laajaa kokemusta asioista, joista he luottamusasemassa joutuvat päättämään.
Käytännössä he yleensä tekevät päätökset toimitusjohtajan esitysten perusteella ja mukaisina. Käytännössä kaupunkiyhtiöiden hallitukset ovat luovuttaneet ylimmän päätäntävallan toimitusjohtajalle, vaikka tilanteen pitäisi olla päinvastainen.
Tilanteen korjaamiseksi luottamushenkilöiden on valmistauduttava paremmin kokouksiin ja otettava enemmän selvää asioista. Jos esimerkiksi ensi viikolla on hallituksen kokous, asioihin perehtyminen on aloitettava ainakin viikkoa aikaisemmin ja jokaisesta esityslistalla olevasta asiasta on otettava selvää. On myös välttämätöntä, että asioihin on ymmärrystä jo entuudestaan, koska lyhyessä ajassa on mahdotonta sisäistää laajoja asioita. Mikäli asiat eivät selviä kokousmateriaalin perusteella, niistä on rohkeasti kysyttävä. Silloin kun ei ole kokouksia, on syytä perehtyä asioihin ja hankittava osaamista firman asioista.
Jarmo Asikainen, Lappeenranta
6.5.2011
Ruutuaika ja terveys
Sanotaan, että internetin yleistyminen suuren yleisön käyttöön 1990 -luvulla oli tiedonvälityksenmaailmassa yhtä suuri mullistus kuin kirjapainotaidon keksiminen keskiajan loppumetreillä.
Minä, vahvaa keski-ikääni elävä nainen olen joutunut työssäni opettelemaan tietokoneen ja internetinkäyttöä. Aina se ei ole ollut mukavaa, mutta on se helpottanut monien asioiden hoitoa. Voin siis sydämestäni sanoa, että hyvä asia tämä tietotekniikka.
Onko mitää hyvää asiaa, jota ei voitaisi käyttää väärin. Tuskin. Tietotekniikkaan vahvasti liittyvä internet on valjastettu palvelemaan myös sellaisia asioita, jotka eivät ole ihmiselle hyväksi. Tämän me kaikki tiedämme.
Internetistä löytyvän materiaalin laadun lisäksi on myös ”koneella roikkumisen” määrästä tullut ongelma. Viimeisten vuosien aikana on nähty tarpeelliseksi määritellä suositus ns. ruutuajasta. Ruutuaikaan sisältyy niin TV:n ääressä kuin tietokonenäytön ääressä vietetty aika. Suositus on kaksi tuntia. Nuoriso viettää ruudun äärellä aikaa paljon suositusta enemmän.
Äskettäin julkaistussa Etelä-Karjalan kouluterveyskyselyssä todettiin, että
-runsas ruutuaika on este päivittäisen liikunnan sekä riittävän yöunen toteutumiselle.
-runsaan ruudun ääressä istumisen on todettu olevan varsin yleistä myös liikuntaa harrastavilla nuorilla.
-runsas informaatio-ja kommunikaatioteknologian käyttö on kielteisesti yhteydessä nuorten koettuun terveydentilaan ja oireisiin.
-runsaan istumisen on todettu liittyvän nuorten lihavuuteen sekä alaselän, niskan ja olkapään kipuihin riippumatta liikunnan harrastamisen määrästä.
Luettuani edellä olevat tiedot ja huolen nuorten hyvinvoinnista ajattelin, että vaaliteemani ”Viihdemedia kuriin” ei todellakaan ole yliampuva vaan erittäin ajankohtainen.
Marjatta Moilanen
31.1.2011
Rehellisyys maan perii
Vai periikö? Menneiden eduskuntavaalien vaalirahasotkuja selvitellään vieläkin. Uudet eduskuntavaalit ovat jo ovella. Galluppien perusteella vaalirahasotkupuolueiden kannatus on laskenut. Se on kuitenkin vieläkin mahdottoman suuri. Kummallista. Eikö kansamme enää arvostakaan rehellisyyttä? Tosi perussuomalaisten korkeat kannatusluvut saattavat puhua muutoksen puolesta.
Miksi vaalirahasotkuissa ryvettymättömän kristillisdemokraattisen puolueen kannatus nousee vain hitaasti? Jääkö kansan tyytymättömyys epärehellisyyteen vain purnaamisen tasolle eikä muutu toiminnaksi ?
Kristillisdemokraatit eivät ole saaneet rahaa vaaleihin kepulikonsteilla. Puolueella ei ole ollut varaa suureen vaalimainontaan. Televisiomainonta on tehokasta, mutta suunnattoman kallista. Suuret puolueet ovat voineet tehdä ehdokkaitaan tunnetuksi televisio-ohjelmien välissä, pienet puolueet eivät. Lehtimainonnankin määrä on ollut aivan eri luokkaa suurilla ja pienillä puolueilla. Kun vielä vaalilaki on ollut epäoikeudenmukainen pienille puolueille, ei ole ihme, jos vaalien tulos on ollut aina samanlainen. Tosin tulevissa vaaleissa näin ei taida käydä. Maasta se pienikin ponnistaa.
Vaikka mainonta on nykymaailmassa kovasti merkittävä tekijä ehdokkaiden tunnettuuden lisäämisessä, pitäisi tärkeämpää olla ehdokkaiden arvot, osaaminen, luotettavuus ja rehellisyys. Suomi tarvitsee suoraselkäisiä, lahjomattomia kansanedustajia. Kristillisdemokraattisia ehdokkaita voi huoletta äänestää. Kristillisten perusarvojen pohjalta he toimivat kansalaistemme parhaaksi lähtien liikkeelle eniten apua ja tukea tarvitsevista ihmisistä.
Hyvä äänestäjä, etsi luotettava ja osaava ehdokas. Paras sellainen ei välttämättä ole se, jolla on ja joka käyttää eniten rahaa. Suuri ja helppo raha saattaa heikentää arvostelukykyä.
Marjatta Laakko, kaupunginvaltuutettu(KD), Lappeenranta
24.01.2011
Ratkaisu toisten velkojen maksuun!
Ennen kuin Suomi syöksyy suin päin maksumieheksi ja takaajaksi Portugalin, Espanjan, Italian ja Belgian lainoille, niin tarvitaan selkeä jako kuinka vastuita maailman laajuisesti jaetaan ja otetaan.
Ratkaisu on helppo: ”Jokainen maa vastaa ongelmaluotoista siinä suhteessa kuin ne tai niiden pankit ovat niitä antaneet”.
Nopea, toteutettavissa oleva ja oikeudenmukainen ratkaisu kasvavaan ongelmaan olisi syytä ottaa käyttöön heti. Kreikan ja Irlannin kohdalla tapahtuneet virheet tulisi oikaista taannehtivasti.
Pankkitoiminnan valvonnan ja kontrollin tehostuminen ympäri maailmaa on kaikkien etu ja ehdoton edellytys kansallisen ja kansainvälisen talouden toimivuudelle.
Suurten asioiden ratkaisut ovat yleensä perin yksinkertaisia. Tarvitaan vain tahtoa ja rohkeutta toteuttaa ne.
Juha Turkia
16.1.2011
Vanhemmat kirjoitukset löytyvät arkistosta.
|
|
|