|
|
Kirjoittelua 2010
Tällä sivulla julkaistaan paikallisosaston luottamushenkilöiden, jäsenten tai osaston toiminnassa mukana olevien henkilöiden kirjoituksia, sekä paikallisosastolle osoitettua palautetta.
Kirjoituksia voi lähettää sähköpostilla ks. Yhteystiedot
[Ylläpitäjä pidättää oikeuden muokata tai olla julkaisematta kirjoituksia]
Nyt kaivataan uutta otetta eduskuntavaaleihin
Kristillisdemokraattien kannatus valtiollisissa vaaleissa on jämähtänyt neljän ja viiden prosentin tuntumaan. Parempaankin tulokseen puolueella olisi mahdollisuuksia, mutta se vaatisi nurkkakuntaisuudesta luopumista. Myös yhteistyön puute puolueen sisällä on selvä heikkous.(Katso Kymen piirin strategiaseminaarin kooste)
Puolueen arvot ovat kohdallaan. Sitä vastoin puolueen ohjelma ja tavoitteet ovat jääneet kansalle epäselväksi. Vaalit voitetaan sanoman selkeydellä, ajankohtaisuudella ja tuoreilla, kantaa ottavilla mielipiteillä ajankohtaisista kaikkia kiinnostavista aiheista. Tässä tilanteessa olisi puolueella itsetutkistelun paikka. Hyssyttelymäinen ulkoinen puoluekuva ja informaation heikko perille meno hidastavat puolueen kehitystä ja kasvua. Tässä kohtaa olisi syytä katsoa myös sivuille ja ottaa opiksi, miten vaalit voitetaan.
Perussuomalaisten viesti on jämäkkää, helposti uskottavaa ja selkeää. Äänestäjät ymmärtävät varsin hyvin, mistä asioista puolueessa on kysymys ja mitä se tahtoo muutoksilla saada aikaan. Myös kokoomuksen vaaliohjelma oli tuore ja ei tyypillinen kokoomukselle Tästä huolimatta puolue sai runsaasti uusia äänestäjiä juuri heitä kosiskelevan vaaliohjelman ansiosta. Kristillisdemokraattien tulisi kulkea vaaliteemoissaan näiden kahden puolueen osoittamaa tietä, mutta omilla tavoitteillaan ja puolueen perusarvoista lähtevällä ohjelmalla. .
Tulevissa eduskuntavaaleissa puoluekoneiston tulee olla vahva ja ehdokkaalle tukea antava. Koneiston tulee käydä puoluepolitiikan tarpeita varten ja jättää vähemmälle pyhäkoulumainen lähestymistapa äänestäjiin sekä myös keskinäisessä kanssakäymisessä. Piikkejä muihin puolueisiin voi heittää, mutta ei rikkoa siltoja. Puolueohjelman tulee korostaa oman puolueen mahdollisuuksia voittaa vaalit. Ohjelman tulee olla tavoitehakuinen, mihin kaikki ehdokkaat sitoutuvat. Ei sovi unohtaa tärkeintä, että pääsy hallitukseen tulee olla aina tavoitteena.
Ehdokkaat tulee valita huolella. Heidän tulee näkyä ja kuulua kaikissa meedioissa. Ehdokkaiden tulee ottaa esille puolueelle tärkeitä asioita ja ottaa niihin selkeä kanta. Kannanottoja ei saa pyöritellä korulauseiden viidakkoon, jolloin kuulijoille jää epäselväksi mitä ehdokas itse asiassa tarkoitti ja mihin hän pyrkii.
Puolueen ja ehdokkaiden yhteinen vaalityöskentely on kuin ”sotapeliä”. Sotapelissä tulee hallita taktiikka ja ennakoida tuleva tilanne ja varustautua sitä varten tarvittavin välinein. Vastustajat saattavat ampua kovilla, mutta ne pitää kestää. Päämääränä tulee aina olla voittaa vaalit.
Kristillisdemokraattien ja eduskuntavaaliehdokkaiden tulee ottaa selkeä kanta mm. hallitsemattoman maahantulon ongelmaan, pakkoruotsiin kouluissa sekä rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kaventamiseen. Nykyistä vihreämpi ajattelutapa ja päätöksenteko ei ole pahitteeksi. Terveellinen ja vihreä ympäristö ovat kestävän kehityksen eräs kulmakivi joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Arto Pulkkinen
21.7.2010
EKSOTEn palvelut hyviä, mutta kalliita
Olin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli EKSOTEn valtuustossa päättämässä viime vuoden tilinpäätöksestä. Sen toiminta ei ollut silloin vielä täysimääräistä. Vasta tänä vuonna toiminta on siinä laajuudessa, mistä on päätökset. Imatran kaupunki on mukana vain erikoissairaanhoidon osalta.
Tilinpäätös oli alijäämäinen. Menot olivat kasvaneet 8.6%, mikä on aivan liian paljon. Pysyminen tänä vuonna budjetissa on kova haaste. Eksoten hallituksessa toimii KD:n edustajana Juha Rantalainen.
Tällä hetkellä Eksoten ja kaupunkimme välillä vallitsee hallinnollinen ristiriita. Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ostaa sosiaali- ja terveyspalvelut Eksotelta. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla ja Eksoten valtuustolla on sama puheenjohtaja. Sama henkilö on sekä ostaja että myyjä.
Saadaksemme em. asian lailliseksi, tein valtuustoaloitteen, jossa pyydettiin kaupunkia selvittämään mahdolliset esteellisyydet. Ne on nyt selvitetty. Jos henkilö on Eksoten valtuuston tai hallituksen jäsen, hän ei voi olla päättämässä Eksoten ja kaupungin välisestä palvelusopimuksesta. Lautakunnassa hän on siis jäävi juuri siinä asiassa, miksi sosiaali- ja terveyslautakunta on edelleen olemassa. Seuraamme niiden henkilöiden toimintaa, jotka ovat vielä molemmissa toimielimissä.
Eksoten hallinnossa en ole tyytyväinen siihen, että hallinto on lähes täydellistä lääkärijohtamista. Hoitotyön osastonhoitaja-johtajat ovat lääkärijohtajien alaisia. Ylihoitajia tai muita hoitotyön kehittämiseen ja koordinointiin koulutettuja henkilöitä ei saa olla. Ainoa hoitaja, joka kelpaa kehittämistehtäviin on terveystieteen tohtori Merja Tepponen. Eikö hoitajienkin kehittynyttä koulutusta ja arvokasta työtä pitäisi kunnioittaa antamalla heidän edelleen kehittää omaa työtään. Hoitajien työmäärästä ja selviytymisestä on huolehdittava hyvin.
Marjatta Laakko
13.6.2010
Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut parantuneet sosiaali-ja terveyspiirissä
Sosiaali- ja terveysasiat ovat sellainen viidakko, johon lukuisat asiakkaat sotkeutuvat pahemman kerran. Liian monilla ei ole riittävästi tietoa palveluista taikka voimia tai kykyä pitää puoliaan. . Sosiaali- ja terveyslainsäädäntö on tuonut asiakkaiden avuksi sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen toimet. Sosiaaliasiamies avustaa kuntien sosiaalihuollon asiakkaita ja potilasasiamies terveydenhuollon asiakkaita.
Heidän tehtäväkenttänsä on laaja. Potilasasiamiehen tehtävänä on mm. auttaa selvittämään potilaan ja hoitohenkilökunnan välisiä ristiriitatilanteita, neuvoa ja auttaa muistutusten tekemisessä, auttaa potilasvahinkokorvausten haussa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja asemasta sekä edistää muilla tavoin potilaan oikeuksien toteutumista.
Sosiaaliasiamiehellä on sosiaalitoimen alalla samantapaisia tehtäviä, minkä lisäksi hänen on avustettava asiakkaita muutoksenhaussa ja annettava vuosittain kunnanhallitukselle selvitys asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymisestä kunnassa.
Tehtäväkenttä on siis todella mittava ja vaatii paljon työtä. Lappeenranta on kuitenkin ennen sosiaali- ja terveyspiirin aloittamista panostanut sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtäviin varsin niukasti. Yhdistettyjä sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtäviä on hoitanut avoterveydenhuollon sosiaalityöntekijä muiden tehtäviensä ohessa. Lappeenrannan asioiden lisäksi hän on hoitanut näitä tehtäviä Lemin, Savitaipaleen, Taipalsaaren, Suomenniemen ja Parikkalan kunnille.
Tällaisen tehtävämäärän hoitaminen sivutoimisesti on sellainen urakka, että vaatimus tehtävien hyvästä hoidosta kaikilla lakien vaatimilla alueilla on ollut sekä työntekijän että asiakkaiden kannalta kohtuuton ja kestämätön. Hyvästä halusta huolimatta asiakkaat tuskin ovat saaneet riittävästi heille kuuluvia palveluja.
Onneksi tilanne on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen yhteydessä parantunut. Piirin sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut tuottaa nykyisin Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Sosiaali- ja potilasasiamiestehtävä on päätoiminen ja hän toimii sosiaaliasiamiehenä myös jäsenkuntien (pl. Imatra) päivähoitoon liittyvissä asioissa.
Sosiaali- ja potilasasiamiestehtävän päätoimisuus antaa mahdollisuuden hoitaa tehtävät lakien vaatimalla tavalla. Tehtävien siirtäminen kunnallisesta organisaatiosta ulkopuoliselle on myös asialle eduksi. Lainsäätäjän tarkoittama asiakkaiden tiedon ja avun saanti sekä oikeuksien edistä-minen ja toteuttaminen paranevat huomattavasti nykyisestä.
Matti Mölsä
26.5.2010
Populistinen juttu?
Suomen kunnat ovat nyt toista vuotta kovalla matokuurilla menojen leikkaamiseksi. Käyttömenojen kasvu pitää saada taittumaan, muuten hukka perii kuntataloutemme.
Viime keväänä kaupunki suositteli työntekijöilleen 3 – 5 päivän vapaaehtoista palkatonta virkavapautta. Palkanalennus pidätettiin kesäkuun palkasta, jolloin työntekijöille maksetaan myös lomarahat. Toimialajohtaja esitteli meille kouluväelle hyvin järkeenkäyvät laskelmat, että säästövapaiden palkan pidättäminen on todella järjestetty työntekijän etua ajatellen. Toden totta, kesäkuun palkanmaksun yhteydessä en todellakaan huomannut kolmen säästövapaapäivän palkanmenetystä. Vuonna 2009 säästövapaista saadut säästöt olivat riittävät.
Tänä vuonna säästövapaasuositus oli sitten 1 – 2 viikkoa. Porkkanana esitetään, että kahden viikon säästövapaan hakija menettää palkan ainoastaan todellisista työpäivistä. Olin harkinnut jopa viikon virkavapaan anomista. Sitten luin maakuntalehdestämme uutisen, että kaupunkiyhtiöiden johtajien palkat olivat kohonneet viime vuoden aikana 22 %. Päätin olla hakematta säästövapaita – niin paljon provosoiduin tuosta uutisesta.
Tähän voidaan sanoa, että no, yhtiöillähän on omat budjettinsa. Eiväthän nämä palkankorotukset näy kaupungin taseessa. Tämä selitys on mielestäni ontuva. Eikö vaan, että loppujen lopuksi kaupunkiyhtiötkin pelaavat yhteisillä verovaroillamme. Jos tulos on hyvä, voidaan tehdä uusia investointeja tai sitten tulouttaa voittoja enemmän kaupungille eli veronmaksajille. Voittojen käyttäminen johtajien ylisuuriin palkankorotuksiin on mielestäni epäeettistä, suorastaan moraalitonta.
Olisi mielenkiintoista tehdä laskelma, kuinka monen kaupungin vaikkapa toimistotyöntekijän pitää anoa kahden viikon vapaaehtoinen säästövapaa, jotta saadaan kaupunkiyhtiöiden johtajien palkankorotukset maksetuiksi.
Marjatta Moilanen
16.5.2010
Asumisoikeusjärjestelmää uudistettava
Julkisessa sanassa on käyty keskustelua asumisoikeusasuntojen kohonneista asumiskuluista ja asukkaiden kapeista vaikutusmahdollisuuksista. Osa asoasukkaista on yrittänyt saada tietoa asuntonsa taloudenpidosta siinä onnistumatta. Alunperin asumisoikeustalot oli tarkoitettu asukkaiden keskinäiseen omistukseen. Asunnot valuivat kuitenkin suurten rakennusliikkeiden omistukseen. Tämä tapahtui asukkaiden kustannuksella.
Suuret rakennusliikkeet eivät sijoittaneet asoasuntoihin penniäkään, mutta ottivat täyden päätäntävallan, joka olisi kuulunut talon asukkaille. Asuntojen vuokratasot ovat nousseet vuodesta toiseen, vaikka rakentamiskulut on kuolletettu. Osa asoasunnoista on huolimattomasti rakennettuja ja tästä kärsivät kaikki talon asukkaat.
Asumisoikeuslakiin on valmisteilla uudistuksia, joilla pyritään korjaamaan pahimpia epäkohtia. Näitä valmisteluja on kiirehdittävä, koska muussa tapauksessa asokotien asukkaat joutuvat harkitsemaan muita asumismuotoja.
Jarmo Asikainen
6.5.2010
Terveyskeskuspalveluista Lappeenrannassa
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ( Eksote ) on toiminut nyt muutaman kuukauden. Toiminnan käynnistymisessä on ollut monia hankaluuksia. Taloushallinnon puolella tehtävät ovat ruuhkautuneet. Palkat on maksettu ajallaan mutta kustannusten seuranta ei ole ajan tasalla eikä vielä ole varmaa tietoa mikä on piirin talouden tarkka tilanne tällä hetkellä. Keskussairaala on toiminut melko hyvin. Uuden nopean vasteen yksikön ( NOVA ) ansiosta osastoista ainoastaan C 2:lla , eli sydänvalvontaosastolla potilaita on käytäväpaikoilla. Yksi suuri ongelma on ollut uudet puhelinnumerot ja ne aiheuttavat jatkuvasti lisätyötä.
Puhelinongelma on haitannut myös terveyskeskusten toimintaa. Etenkin Lappeenrannassa Armilan pääterveysasemalla kuntalaisilla on ollut vaikeuksia saada puhelimitse yhteyttä henkilökuntaan. Ongelman on aiheuttanut se, että on ollut käytössä vain yksi puhelinnumero, josta sairas tai hänen omaisensa on voinut varata aikaa päivystykseen, ajanvarausvastaanotoille tai kysellä laboratoriovastauksia ja neuvoja. Tämä numero on ruuhkautunut pahasti. Pahimmillaan on käynyt niin, ettei kukaan ole vastannut vaikka soittaja on jonottanut puhelimessa useita kymmeniä minuutteja.
Pari viikkoa sitten terveyspiirin johto paneutui huonoon tilanteeseen ja ongelmien taustalta löytyi sekä puhelinjärjestelmän toimimattomuutta että henkilökunnan vajetta. Nyt tekninen puoli on alkanut toimia ja 29.4.2010 Etelä-Saimaa-lehdessäkin olleen artikkelin mukaan puhelimessa jonottaminen on jo lyhentynyt alle yhteen minuuttiin.
Vaikka nyt yhteydensaanti terveyskeskukseen onkin parantunut, niin edelleen on hankalaa päästä lääkäriin sillä vastaanottoajoista pulaa. Syynä siihen on lääkärityövoiman vajaus. Osa vajauksesta johtuu siitä, ettei Lemillä eikä Ylämaalla ole tällä hetkellä ollenkaan omaa lääkäriä. Molemmissa paikoissa käy kuitenkin Armilan terveysasemalta lääkäri pitämässä vastaanottoa muutamana päivänä viikossa. Samoin Armilan lääkärit käyvät myös Taipalsaarella ja pitävät lääkärineuvoloita Lauritsalan alueella.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen jäsenenä olen ollut huolissani Lappeenrannan lääkäritilanteessa ja kuntalaisten sairauksien avohoidosta. Viime viikolla sainkin piirin johtavilta viranhaltijoilta tiedon, että kaksi terveyskeskuslääkäriä on tulossa töihin. Tämä parantaa hieman tilannetta. Myös hoitajavastaanottoja ollaan lisäämässä koko piirin ja samalla myös Lappeenrannan alueella.
Sairaanhoitajien pitämät hoitajavastaanotot helpottavat potilaiden hoitoon pääsyä. Kaikki päivystyskäynnit eivät tarvitse lääkärin tapaamista. Hoitajat voivat lähettää potilaita laboratoriotutkimuksiin ja sen jälkeen he voivat tarvittaessa ohjata potilaan lääkärille. Tulevaisuudessa hoitajavastaanottoja kehitetään edelleen. Osa pitkäaikaissairaiden kontrollikäynneistäkin tapahtuu jatkokoulutettujen sairaanhoitajien luona. Suunnitelmien mukaan hoitajat voivat hoitaa entistä isomman osan päivystyspotilaistakin kunhan he ovat saaneet rajatun reseptinkirjoitusoikeuden. Itsekin kannatan tämän toiminnan kehittämistä. Edellyttäisin kuitenkin, että hoitajilla on aina työparina lääkäri, jonka kanssa he voivat tarvittaessa neuvotella.
Loppuyhteenvetona toteaisin, että alkuvuodesta uuden sairaanhoitopiirin toiminnassa on ollut monenlaista käynnistymisvaikeutta. N ovat Lappeenrannassa, etenkin Armilan keskusterveysasemalla johtaneet potilaiden ja asiakkaiden terveyspalvelujen saamisen heikkenemiseen. Nyt kuitenkin tilanne on menossa parempaan päin. Ja sehän on minunkin, kristillisdemokraattisen päättäjän mielenmukainen kehityssuunta.
Oikein hyvää kevään jatkoa
Juha Rantalainen, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu, Eksoten hallituksen jäsen
30.4.2010
Työurista
Monissa puheissa vaaditaan pidempiä työuria, jotta saadaan elvytykset ja eläkkeet maksettua. Näinhän se periaatteessa on. Valitettavasti usein tarkastellaan kerralla vain osaa työurapotista.
Monet haluaisivat ja kykenisivät olemaan töissä nykyistä pidempään, osa taas on voimansa jo kuluttanut ja ansaitsee eläkkeelle pääsyn. Osa ammateista on niin raskaita, että eläkkeelle pitäisi päästä kun ei enää turvallisesti ja tuottavasti jaksa tehdä työtä. Sanottakoon, että alle 60 vuoden eläkeikää pidän yleisesti liian alhaisena ja 63-68 liukuma lienee keskiarvona sopiva. Käytännössä useasti kuitenkin käy niin, että halukkaat eivät voi tehdä töitä pidempään, koska työnantajat saneeraavat tai painostavat yli 60-vuotiaat eläkkeelle. Ja toiset eivät eläkkeelle pääse vaikka eivät enää oikein jaksaisikaan töistä tehdä.
Kun työuria pyritään pidentämään nyt loppupäästä seurauksena on nuorten työnsaannin vaikeutuminen. Ja jos samalla nuorten työllistymisen tukitoimena käytetään yritysten palkkasivukulujen keventämistä aiheuttaa se lisää paineita vanhempien työntekijöiden aikaiseen irtisanomiseen ja eläkkeelle siirtymiseen. Tulevaisuudessa työn määrä Suomessa tuskin lisääntyy, enkä näe tulevan työvoimapulaa. Näin ollen ei myöskään maahanmuuton lisääminen ole perusteltuna, sillä töitä ei ole kaikille tarjolla.
Erinomainen keino työurien pidentämiseen olisi ylikouluttamisen lopettaminen. Tämä tarkoittaa siis yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason koulutusmäärien leikkaamista. Lyhyemmällä koulutuksella työurat pitenevät ilman eläkeiän nostoa ja samalla välitöntä säästöä turhissa koulutuskuluissa. Korkean tason koulutusta pitää olla, mutta ei kaikkia pidä tohtoreiksi kouluttaa.
Samuli Kotajärvi
6.4.2010
Pääsiäistervehdys
Tahtoisin toivoa sinulle jotakin oikein
hyvää, enkelin siipien
havinaa ja iloa, onnea syvää!
Tahtoisin toivoa sinulle, jotain mitä
itse en voi antaa, saakoon rakkaus
Jumalan sinua sylissään kantaa!
Tässä keväinen tervehdys sinne Lappeenrataan kaikille
paikallisosastomme jäsenille ja muille näille sivuille löytäneille!
Pia Kinnunen
28.3.2010
Lauritsalan kartanon ympäristön uudet suunnitelmat
Ilmaisjakelulehti Vartti julkaisi 7. maaliskuuta lähes sivun kokoisen uutisen Lauritsalan kartanon alueelle tulossa olevasta uudesta asemakaavasta. Lehti kysyi otsikossaan: ”Pilaako kaavamuutos alueen?” Jos asemakaava toteutuisi esitetyssä muodossa ja laajuudessa niin vastaus on, että pilaa.
Haartmaninpuistoon, kartanon navetan ja Saimaan kanavan välissä olevalle kartanon pihapuistoalueelle on alustavasti suunniteltu 1500 k-m2 laajuinen pientaloalue. Alueen sijainti on mielestäni huono ja tulee aivan liian lähelle kartanon pihapiiriä ja syö arvokkaasta puistosta kohtuuttoman suuren alan. Tämä kerrosala tulee poistaa kaavaluonnoksesta.
Kartanon pihapuisto on mielestäni yhtä vanha kuin itse kartanokin. Kaikkein vanhinta osaa todennäköisesti edustaa puistopuukujanne nykyisen päärakennuksen itäpäästä alas Läntiselle kanavatielle. Miksi puukujanne ei lähde rakennuksen edestä vaan sivusta? Lähes poikkeuksetta kujanteet tulevat kohti rakennusta, mutta tässä tapauksessa puukujanne on rakennukseen nähden sivussa.
Lauritsalan kartano on entinen valtion virkatalo. Tämä virkatalo on todennäköisesti sijainnut puukujanteen yläpäässä. Kun nykyinen päärakennus rakennettiin 1840 -luvulla, rakennusta ei pystytetty virkatalon paikalle vaan viereen. Kun nykyinen päärakennus valmistui, purettiin valtion virkatalo pois ja kujanne jäi ilman päätepistettä, rakennusta.
Puistokujanne on todennäköisesti rakennettu ja istutettu 1800 -luvun alkupuolella, kun taloa hallitsivat maakomissaarin leski Anna Maria Halitzius ja hänen poikansa Jakob Halitzius. Testamentin ja oston kautta kartano vuonna 1830 siirtyi Jakob Halitziuksen tyttärelle Sofialle ja hänen puolisolleen C. Fr. Savanderille. On mahdollista myös sekin, että puistokujanne pihaan on istutettu pian sen jälkeen, kun tila siirtyi Savanderin omistukseen.
Pihapuiston puusto on istutettu suurimmalta osin 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Uuden päärakennuksen valmistuttua puita ei istutettu aivan lähelle rakennusta koska samalla haluttiin saada rakennuksesta katsekontakti Saimaalle. Kun puut olivat pieniä, Saimaa varmaan näkyikin puiden välistä. Voi olla mahdollista, että uuden päärakennuksen edustaa avarrettiin 1840-luvulla jo istutetuista puista, koskapa puuton ala on muodoltaan varsin säännöllinen.
Haartmanin puiston istutukset näyttävät olevan iältään jopa vanhempaa kuin Pusupuiston puut. Pusupuiston eli Vanhanpuiston kunnostus ja istutustyöt alkoivat vuonna 1853, niin Lauritsalan kartanon pihapuisto on jo tuolloin ollut valmiina.
Nyt olisi puistolle syytä laatia kattava ja luontoarvoja huomioonottava hoitosuunnitelma. Se olisi kokonaisvaltainen, käsittäen koko kasvillisuuden hoidon. Puistossa saattaa kasvaa ruohovartisia kasveja, osa hyvinkin vanhoja kasvikantoja, jotka olisi inventoitava ja hoitotyössä otettava huomioon. Hoitosuunnitelman laatimisessa on syytä ottaa mukaan Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Heidän ammattitaitoaan ei sovi jättää tässä kohtaa käyttämättä.
Ennen perusteellisen hoitosuunnitelman tekemistä, on pidättäydyttävä tekemästä alueen kasvistolle sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat kulttuurihistoriallisen ympäristön.
Arto Pulkkinen
12.3.2010
Hiihtokeskusten villi meno
Terveisiä Rukalta. Kävimme perheeni kanssa hiihtoloma reissussa Rukalla. Nauttimassa luonnonrauhasta, johon kuului hiihtelyä, pilkkimistä ja laavulla oloa katselen taivaan tähtisadetta. Nuoret kävivät laskemassa rinteitä. Saivatpa mukaansa myös isän ja äidin. Taisi tulla meille aikuisille uusi harrastus.
Yhtenä iltana kun luin Ruka-esitteitä, pisti silmän ravintolan lupa tanssia pöydällä. No voi vitsi, ajattelin itse. Mihin tämä maailma menee? Pienestä lähtien päiväkodeissa ja kouluissa opetetaan hyviä tapoja. Tuoleilla istutaan ja pöydän päällä tehdään läksyjä ja syödään. Emmekö enää kunnioita esim. syömistä. Onko se vai välttämätön paha, joka tehdään sohvalla istuen televisiota katsoen perheen voimalla. Milloin perhe syö yhdessä? Lapset ja aikuiset tulee ja menee, jääkaapista leipää ja maitoa välipalaksi. Tehdäänkö yhdessä ruokaa ja pysähdymmekö keskustelemaan perheen kesken yhteisen ruokapöydän äärelle ja kuuntelemaan ja kysymään mitä meille ja sinulle kuuluu? Toivottavasti tehdään ja edes viikonloppuisin. Mihin ne tavat unohtuvat, kun on lupa tanssia pöydillä. En tiedä. Nyt kysyn: ”Mihin tätä pöydällä tanssimista tarvitaan?” Eikö riitä, että olisi tanssilattia jossa tanssijat voisivat pyörähdellä. Tähän irrotteluun pöydällä kuuluu mukana alkoholi.
En usko että siellä olisi raittiita henkilöitä tanssimassa pöydällä, mutta sitten otetaan pari paukkua ja ujostakin henkilöstä saadaan riehakas revittelijä. Yksi kun aloittaa tulee mukaan yhä useampi ja tyhmyys tiivistyy. Tässäkö on hyvät tavat joita on opetettu?
Kotimaa-lehden numerossa 9 oli artikkeli ”Hiihtokeskusten villi meno hämmentää lapsia”. Siinä perheenäiti ja päiväkodin vs. johtaja Eila Kurkinen kertoi, kuinka alkoholi ja humalaiset turistit hämmentää paikkakunnan lapsia. Artikkelissa Eila Kurkinen muun muassa kannustaa perheitä puhumaan lapsille päihteiden vaarallisuudesta. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan matkailupitäjissä tulee huomioida matkailun vaikutukset lasten hyvinvointisuunnitelmissa sekä hän kannustaa kunnan ja työnantajan avustamaan palkkaamalla hoitajan kotiin pienelle lapselle vanhempien ylipitkinä työpäivinä.
Niin, pitääkö meidän täältä eteläisestä Suomesta viedä huonoja tapoja sinne rauhalliseen Lappiin, jossa kaikki asiat tapahtuvat omalla rauhallisella rytmillä, olit sitten vaikka kauppajonossa ostamassa perheelle ruokaa, aina et ehtinyt tervehtiä myyjää joka jo ehti toivottaa hyvät huomenet.
Toivottavasti osaisimme käyttäytyä asiallisesti ja toivottavasti pöydillä tanssiminen ravintola Zonessa klo 12 -04 loppuu.
Kuva on Oulangan kansallispuiston Kiutakönkäältä, joka on Suomen komein vapaana virtaava koski.
Liisa Tirronen
7.3.2010
Tarkastuslautakunta veronmaksajan asialla
Jotta tavoitteisiin päästäisiin, kunnan / kaupungin toimintojen pitää olla tuloksellisia, niin että kuntalaisten palvelutarpeet voidaan tyydyttää vähintään sen laatuisina kuin poliittisen tahdon kautta on määritelty.
Kunnalle on asetettu toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuusto on hallintoelin, joka osoittaa suunnan, mihin palvelujen järjestämisellä tulee edetä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sitovat tavoitteet. Niissä päätetään mihin ja miten paljon verovaroja ja muuta tulorahoitusta käytetään palveluihin.
Tarkastuslautakunnalla on tuloksellisuuden arvioinnissa tärkeä tehtävä. Lautakunta ei vain arvioi, onko tavoitteet saavutettu. Se kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka tarkoituksenmukaisia ovat kunnan toimintatavat ja palvelujen järjestäminen tavoitteiden saavuttamisessa. Kaupungin johdosta riippumattomana ulkoisena arvioijana tarkastuslautakunta antaa perustellun arvioinnin menetelmiin perustuvan näkemyksensä siitä, miten tuloksellisuus on saavutettu.
Tarkastuslautakunta on valtuuston asiantuntijaelin, jonka tehtävästä on säädetty kuntalaissa. Lautakunta kokoaa informaatiota eri lähteistä ja muodostaa siitä tietoa päätöksenteon tueksi. Lautakunta tekee arvioinnissa saatujen havaintojen perusteella johtopäätöksiä toiminnasta, minkä perusteella se antaa kehittämissuosituksia.
Suositusten antaminen on osa hyvää arviointia. Lautakunta ei kuitenkaan saa osallistua valtuuston päätöksentekoon tai päivän politiikkaan, jotta sen riippumattomuus säilyy.
Arvioinnin onnistumisessa suunnittelun välineenä on vuosittain laadittava arviointisuunnitelma, jossa määritellään arviointiaiheet, käytettävissä oleva työpanos ja aikataulu.
Tarkastuslautakunnan arviointityö kytkeytyy valtuuston tavoitteiden asettamiseen. Jos valtuustolla on selkeä käsitys kunnan tavoitteista, niitä kuvaavista mittareista ja toteutettavista toimenpiteistä, myös tarkastuslautakunnalla on mahdollisuus suorittaa tärkeä arviointitehtävänsä.
Seppo Nevalainen
Lappeenrannan kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen
19.2.2010
Terveiset puoluehallituksen kokouksesta Helsingistä 30.01.2010.
Kokouspaikkana oli eduskunta ja paikalla puoluejohtoa sekä maakunnallisia edustajia ympäri Suomea. Lyhyen esittelykierroksen yhteydessä puheenjohtaja Päivi Räsänen siirtyi hiukan muistelemaan menneitä yhteisiä keskikouluaikojamme. Hän kertoi muulle kokousväelle hymypoika-patsaasta ja suosikkipojasta, mikä sai itseni hiukan hämilleen, sillä meille suomalaisillehan on hämmentävää olla julkisen kehun kohteena. No, se siitä ja asiaan.
Kokouksen tärkeintä antia oli keskustelu ja näkemykset tulevista eduskuntavaaleista keväällä 2011. Maakunnasta, kannatuksesta ja henkilöistä riippuen tuli esiin erilaisia mielipiteitä, joista sai ripauksen oppia sieltä ja täältä.
Tuli miun vuoro esitellä Kymen piirin tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä, sekä niitä tavoitteita joita olen asettanut piirille sekä puheenjohtajakaudelleni. Kerroin tavoittelevamme laajapohjaista kannatusta monen "kärkiehdokkaan" voimin. Maakuntamme on maantieteellisesti hyvin pitkänomainen ja siten riittävän kannatuksen kerääminen yhden tai kahden ehdokkaan varassa ei mielestäni ole realistista.
Tarvitsemme keskinäistä, alueellista, toisiamme ja toimintaamme tukevaa kilvoittelua. Vaaleihin osallistumisen tulee olla kaikille ehdokkaille mielekästä ja innostavaa. Näin saavutamme pidemmälle kuin yksiin vaaleihin tähtäävän koko maakuntaa kattavan kannatuksen. Alueellinen ehdokasasettelu nousee tärkeään rooliin niissä tavoitteissa joita olen piirille asettanut. Yhteisvoimin tulemme keräämään riittävän kannatuksen kansanedustajapaikkaan.
Puheenvuoroni jälkeen muutamat kokousedustajat viittasivat omassa puheessaan asettamaani Kymen piirin strategiaan ja näkymiin pitäen niitä hyvinä sekä muidenkin tavoiteltavina. KD-lehti oli samoilla linjoilla kirjoittaessaan pääkirjoituksessaan:" Kymen piirin kilpailua salliva ja yhteistuumainen kansanedustajakisa käy puolestaan rehdin pelin esimerkkinä monelle muulle piirille".
Rehti, avoin, toisia tukeva ja kunnioittava toiminta sopii meille kaikille niin vaaleihin kuin päivittäiseen elämäämmekin.
Meillä, Lappeenrannan seudun osastolla, on merkittävä rooli koko piirin kannalta katsottuna. Osastomme jäsenet toimivat piirin kärkipaikoilla seuraavasti: rahastonhoitajana Inkeri Tukiainen, piirisihteerinä Risto Forsman, varapuheenjohtajana Juha Rantalainen ja puheenjohtajana allekirjoittanut. Luottoa on eikä suotta.
Näillä eväillä eteenpäin.
Juha Turkia
5.2.2010
Anna palaa - beibi !
Hyvin monella meistä on erittäin tiukka kritiikki, niin toisia kuin itseämmekin kohtaan. Tämän vuoksi jää moni arvokas mielipide varjoon, näkemättä koskaan päivänvaloa, vaikka sen ansaitsisikin.
Kritiikin pelko kahlitsee meitä kun on kyse uskalluksesta avata suumme tai rohkeudesta kirjoittaa pöytälaatikkoamme kauemmas. Keskusteluissa pelkäämme itseämme ”parempia” puhujia, jotka esiintymisellään saavat meidät entistäkin epävarmemmiksi joko itsestämme, asiastamme tai pahimmassa tapauksessa molemmista. Kirjoitetun tekstin tulisi olla vieläkin merkityksellisempää kuin puhutun sanan, sillä jäähän siitä jälki paperille ja vastuu tuntuu vieläkin kauaskantoisemmalta.
Pohdittuamme oikein tarkkaan asioita päädymme usein perin suomalaiseen valintaan, tuo valinta on hiljaisuus.
Hyvät ystävät, jos meillä kaikilla olisi edellä kuvatunlainen kritiikki itseämme kohtaan liikenteessä, niin kadut ja tiet ammottaisivat tyhjyyttään. Näinhän ei ole, vaan liikumme aina ruuhkaksi asti. Siispä leuat louksuamaan, kynät sauhuamaan, takapuoli ylös penkistä ja mars elämän liikenteeseen.
Ota kantaa ja vaikuta – älä vaikene !
Juha Turkia
29.1.2010
Pätkätöistä
”Pätkätyö tuottaa turvattomuutta ja köyhyyttä. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, vaan lyhytaikaiset työsuhteet ovat vallinneet pitkään. Nämä näkemykset ovat peräisin Anu Suorannan väitöskirjasta.
Säännöllisen epäsäännöllinen työ aiheuttaa työuraan toistuvia katkoksia. Pätkätyö tuottaa 2000-luvun Suomessa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta sekä työtätekeviä köyhiä. Tätä mieltä on valtiotieteen maisteri Anu Suorannan väitöskirja.
Väitöksen mukaan on kuitenkin kyseenalaista pitkiä aikoja katsottaessa, että vakaasta työelämästä ollaan juuri globalisaation myötä siirtymässä uuteen ja ennennäkemättömään epävakauden aikaan.
Nykyiset pätkätyösuhteet ovat vanha ilmiö, joka edelleen asettaa sukupuolet arvojärjestykseen.
Tutkimuksen mukaan työnantajan intressinä on ollut pitää työelämän aloite pois ammattiyhdistysliikkeeltä ennen ja nyt.
Suorannan tutkimus on analyysi siitä, kuinka on käsitettävissä, että maailmansotien välinen työelämä ja 2000-luvun työelämä muistuttavat toisiaan.”
Työssäni kohtaan jatkuvasti nuoria ja aikuisia jotka syystä tai toisesta ovat vailla työtä tai opiskelupaikkaa. Työttömyys ja siitä aiheutuva syrjäyttäminen on suuri ongelma nyky-yhteiskunnassa. Usein siihen onko työn loppuminen mahdollisuus vai uhka vaikutta se kuka asian kokee, vierestä katsottuna suurikin uhka vaikuttaa mahdollisuudelta ja päinvastoin. Kun asiat tulevat omakohtaiseksi, ne kummasti muuttavat muotoa.
Työssä käyvän ihmisen silmissä häämöttää vapaapäivät, ylimääräisetkin tavoittelemisen arvoisilta. Kun ei ole tiedossa mitään muuta kuin ”vapaata” ei pysyvää työtä, rahaa, mahdollisuuksia kehittyä työssä tai muuta jokapäiväiseen elämään liittyvää, mitä sitten. Siinä tulee väkisinkin sellainen nurkkaan ahdistetun ihmisen olo, paluuta ei ole, eteenpäin ei pääse.
Ehdin itsekin nuoruudessani työskennellä 14v tehtaassa jota ei enää ole. Tiedän isojen työpaikkojen luoman turvallisuuden tunteen jonka varaan tämän päivän ihminen ei voi enää tuudittautua sillä monet isot työpaikat ovat kadonneet. Uudelleen koulutus on monelle pakon sanelemaa eikä vapaaehtoista. Aikanaan hankittu ammattitaito, on ehtinyt vanhentua sen 15-30 vuoden työrupeaman aikana jonka työntekijä työskenteli työpaikassa josta luuli myös jäävänsä aikanaan eläkkeelle.
Pätkätöiden henkinen rasittavuus lisää ahdistusta eikä luo samaa turvaa kuin pysyvämmät työsuhteet. Mielenterveysongelmat ja työuupumus verottavat kovalla kädellä työvuosia. Toisaalta niistä ihmisistä jotka vielä ovat työssä, revitään kaikki irti. Työtahti on usein kiivasta ja työtä on liian paljon työaikaan nähden. Ratkaisuja työttömyyden hoitoon ja toisaalta työuupumukseen on edelleen etsittävä yhteisvoimin.
Senja Mustonen
20.1.2010
Lappeenrannan keskusta tarvitsee järkevää kaupunkisuunnittelua
Julkisessa sanassa on todettu keskustan yrittäjien tarvitsevan
pysäköintipaikkoja hyvillä paikoilla lähellä kohdetta. Sopivien
pysäköintipaikkojen puute ohjaa asiakasvirrat muille alueille. On
myös ihmetelty keskustan katujen lämmitystä kovilla pakkasilla.
Kaupunkimme nykyisessä taloustilanteessa meillä ei ole varaa
hapuilevaan kaupunkisuunnitteluun. Keskustan asema on turvattava
järkevällä suunnittelulla. Tähän kuuluvat riittävät pysäköintipaikat
sopivilla paikoilla. Kaukana sijaitsevat pysäköintitilat jäävät
tyhjilleen eivätkä vastaa tarkoitustaan.
Keskustan liikennejärjestelyt olivat paremmat ennen kävelykatua ja
katujen kavennuksia. Ehjiä ja hyvin palvelleita katuja rikottiin ja
korvattiin huonommilla ratkaisuilla. Aikaisempien sukupolvien hyvin
tehtyä työtä ei kunnioitettu. Toimivat liikennejärjestelyt on
korvattu liikkumista haittaavalla liikenneratkaisuilla. Tämä kaikki
on tehty veronmaksajien rahoilla.
Nyt olisi viimeistään aika huomioida keskustan asukkaat, yrittäjät ja
muut kaupunkilaiset.
Jarmo Asikainen
12.1.2010
Vanhemmat kirjoitukset löytyvät arkistosta.
|
|
|