Lappeenrannan seudun Kristillisdemokraatit

Päivitetty 27.8.2010

Kirjoittelua 2007

Kuntaliiitokselle kumppaneita

Joutsenon kunnanvaltuusto sanoi sitten kyllä kuntaliitokselle. Joutsenolaisilla on päätöksen kanssa varmaankin sulattelemista. Sen sijaan Lappeenrannan kannalta kuntaliitos on tervetullut. Etelä- Karjalan kuntakenttä on nyt saanut aiempaa isomman toimijan isolle Kouvolalle vastapainoksi. Joutsenon kanssa käymme pian kohti uusia haasteita. Naapurikunnilla saattaisi olla aihetta miettiä vastaavaa liitosta Lappeenrannan ja Joutsenon kanssa. Sen verran haasteellisilta näyttävät pienen kunnan mahdollisuudet palveluiden tarjoamiseen.
Imatra, Ruokolahti, Luumäki, Savitaipale, Ylämaa, Taipalsaari?
Kuka lähtee mukaan?
Rauhaisaa joulua.
Jarmo Asikainen
18.12.2007

Matkustelusta

Paikallisosastossa on suhtauduttu varauksella yhteisin varoin tapahtuvaan matkusteluun. Mukana olleena huomaa kuinka kiinnostus ja osallistumisvalmius paranee, kun tilaisuus järjestetään työaikana ja mahdollisimman kaukana kotipaikkakunnalta.

Onko tulos aina kustannuksiin nähden kohdallaan, kun osallistujille maksetaan ylläpidon lisäksi päivärahat ja mahdollinen ansion menetys?

Mahdollisimman laaja avoimuus asiasta olisi paikallaan jo ennen matkojen suorittamsita.

Heikki Turunen
03.12.2007

Työtaistelun tauottua

Tehyn työtaistelun saatua asiallisen päätöksen on syytä katsoa eteenpäin. Sosiaali-ja terveydenhuollon haasteet ovat suuret. On välttämätöntä, että yhteiskuntamme huolehtii erityisesti niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan. Näitä ovat erityisesti lapset, sairaat, vammaiset ja vanhukset.

Palveluja suunniteltaessa on nähtävä todelliset tarpeet. Ei vanhuksiakaan pidä hoitaa, jos he pystyvät itse itsensä hoitamaan. Siksi on tärkeää, että vanhuksia ei helposti siirretä laitoshoitoon. Kodissaan jokainen ihminen pystyy parempaan kuin vieraassa ympäristössä, missä joku toinen sanoo, mitä on tehtävä. Vanhojen ihmisten omaisten kuulee aika usein päivittelevän, että laitospaikkoja pitäisi olla enemmän. Keski-ikäiset ihmiset voivatkin joutua joskus aika suuriin vaikeuksiin, kun heidän vanhempansa huononevat ja alkavat tarvita kotihoitoa enemmän hoitoa. On muistettava, että eihän sairaaloissamme ja vanhainkodeissamme voi olla varmuuden vuoksi tyhjiä paikkoja, vaan sellaista ryhdytään järjestämään kun tosi on kysymyksessä. Paikkojahan täyttyy ja vapautuu kaiken aikaa. Tämä vaatii usein liialtakin tuntuvia ponnisteluja, mutta kyllä asiat kuitenkin aina järjestyvät.

Samalla tavalla täytyy ajatella kaikkien palvelutarpeiden kohdalla. Palveluja tulee järjestää niitä varten. Tämä ei käy aina käden käänteessä.

Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa teimme viime keväänä tiedustelun sosiaali- ja terveystoimelle, onko henkilöstön määrä riittävä sosiaali- ja terveyspalveluissamme, erityisesti vanhusten huollossa. Puoli vuotta on kulunut eikä vastausta ole saatu. Nyt Tehyn työtaistelun tauottua pitäisi valtionhallinnolle osoittaa, että jos tuottavuus lisääntyy eikä henkilöstöä tarvitse nykytilanteesta lisätä, niin kunta saa pitää valtionosuuksia, joita muuten ei olisi saatu. Olisi ollut hyvä, jos olisimme saaneet tiedot nykytilanteesta.

Lappeenrannassa on sosiaali- ja terveystoimen tarpeisiin suhtauduttu aina ymmärtäväisesti, vaikka menojen kasvu on ollut joka vuosi suurta. Joskus mietin, tarvitseeko niin usein tehdä projekteja uusien virkojen saamiseksi, jos mitään ei samalla jää pois. Projektien kautta järjestetty uusi toiminta jää aina ulkopuolisen projektirahan loputtua kunnan omilla varoilla maksettavaksi.

Onneksi sosiaali- ja terveyspiiriä ei perustettu. Jos näin olisi tapahtunut, tehtäisiin juuri nyt yhtä turhaa työtä kuin oli potilasturvalain säätäminen Tehyn työtaistelun aikana.

Marjatta Laakko, kaupunginvaltuutettu
20.11.2007

Raha ratkaisee

Raha on nykyisin kovin yleinen puheenaihe. Raha ratkaisee monia asioita ja on yleensä merkittävä kriteeri kun päätöksiä tehdään. Oli sitten kyseessä suuri rakennusinvestointi, rakennustekninen valinta, päätös ruokakaupassa tai jopa lasten turvaistuimen valinta.

Esimerkiksi Lappeenrannassa Sammonlahteen hingutaan kovasti uimahallia. Nyt näyttää siltä, että sitä ei tule, koska kaupungilla ei ole rahaa investointiin. Vähemmälle on jäänyt keskustelu todellisesta tarpeesta, sitä kun ei ole.

Jo olemassa olevissa halleissa on tilaa uusille uimareille (kun ei mene juuri ruuhka-aikaan) ja kaikki puitteet kuntoiluun vedessä ovat kunnossa. Toinen halleista on keskustassa eli erinomaisella paikalla, keskustaan kyllä päästään juoksemaan tarjousten perässä, miksi ei siis myös uimahalliin? Uimisen kokonaiskustannukset eivät uuden uimahallin myötä tulisi olemaan ainakaan pienemmät, ehkä hieman siirtyneet kunnan kukkarolle. Uimahallin tarjoamat mahdollisuudet kaikkien kaupunkilaisten kunnon kohottamiseen ovat huomattavan suppeat. Uimahallia ei tarpeen mukaan juuri muokata, toisin on laita jo yksinkertaisen monitoimihallin, jonka tyyppisestä tilasta Lappeenrannassa on huomattava puute.

Rahan ratkaisuvalta on merkittävä. Suomen maatalouden heikkoa kannattavuutta ihmetellään, mutta silti kaupasta ostetaan brasilialaista naudanlihaa, se kun on niin halpaa. Perheen pienimmälle ostetaan turvaistuin tarjouksesta kun se testivoittaja on niin kallis! Raha saa helposti ja huomaamatta suhteettoman suuren painoarvon päätöksiin vaikka asioita tarkemmin ajatellen muiden kriteerien pitäisi olla etusijalla.

Samuli Kotajärvi
28.10.2007

Yhteistyöllä huomiseen

Otsikko tuntuu vanhahtavalta ja epämuodikkaalta – vai kuinka? Ainakin sanomalehtiä lukiessa ja iltapäivälehtien ”lööppejä” pikaisesti silmäillessä saa vaikutelman, että vain yksilösuoritukset ovat trendikkäitä ja tässä ajassa merkittäviä asioita.

Kuitenkin yhteisten asioiden hoitaminen kuten politiikka ei toimi demokraattisesti, jos odotamme, että ne jotkut toiset saavat hoitaa ”hommat”. Aktiivisuus vain arvostelussa ei rakenna yhteistä hyvää, varsinkaan, jos arvostelijat eivät tuo keskusteluun mitään vaihtoehtoisia esityksiä.

Yhdessä tekeminen ei tarkoita sitä, että kaikki hämmentävät samaa ”soppaa”. Hyvä kokonaisuus syntyy siitä, että valituille yhteisten asioiden hoitajille tuodaan rakentavia ehdotuksia asioista, jotka vaativat parantamista tai korjaamista. Jaksetaan sietää kompromisseja sekä tappioita, tuetaan ja kannustetaan niitä, jotka ovat suostuneet lähtemään mukaan päättäjiksi asioissa, mitkä ovat usein vaikeita ja laaja-alaisia. Yhdessä tekeminen ei ole oman edun tavoittelua, vaan yhteisen hyvän hakemista ja tässä jokaiselle löytyy tekemistä.

Yhteistyö on työn tekemistä. Vierestä katselu, passiivinen seuraaminen ei riitä. Työ vaatii tekemään, ottamaan kantaa, näkemään vaivaa ja jopa kärsimään. Kuitenkin joskus voi kokea hyvää mieltä siitä, kun on voinut toista ilahduttaa tai tuottaa toiselle hyvää mieltä.

Katseemme tulisi olla suunnattuna tulevaisuuteen – huomiseen. Eilinen on mennyt ja tänä päivänä rakennamme huomista.

Parhaillaan käydään vilkasta ja tunnepohjaista keskustelua kuntaliitoksista, niiden hyvistä ja huonoista puolista ja etenkin niistä mielestämme huonoista. Olisiko nyt niin, että huomisen sijasta me katselemmekin eilistä? Haikailemme menneitä ”hyviä” aikoja. Elämän pyörä pyörii kuitenkin eteenpäin ja katseet tulisi olla suunnattuna samoin. Paikoilleen jääminen pudottaa meidät vaikuttajan paikalta. Tämän hyvinvointi Suomen ylläpito maksaa vuosi vuodelta enemmän eikä kukaan ole esittänyt uusia tulolähteitä, joilla hinta maksetaan.

Tosiasia on sekin, että väestö vähenee täällä Etelä-Karjalassa vuosi vuodelta. Uudet, rohkeat ratkaisut kohdentuvat tulevaisuuteen. Olisiko nyt aika luopua valittamisesta ja etsiä yhdessä tekemisen meininki. Hallinnolliset kokonaisuudet tarvitsevat aikaa muotoutumiseen ja rakenteiden hiomiseen. Mikäli voimat hukataan riitelyyn, siirtyy yhteistyön tuomat mahdollisuudet kauemmaksi ja saattavat jäädä jopa saavuttamatta. Mikäli aina odotetaan tilanteen kriisiytymistä ja vasta sen jälkeen aloitetaan ratkaisujen etsintä, olemme onnettomassa tilanteessa. Vaikeuksien keskellä on silloin vaikea nähdä huomista ja kaikki voimavarat käytetään oman tilanteen parantamiseen eikä yhteisen hyvän etsimiseen.

Uuteen siirtyminen ei tarkoita yksioikoisesti vanhasta hyvästä luopumista. Se mikä on hyvää, tulee uudistaa tämän päivän tarpeisiin.

Yhteistyön tekeminen on vaikea laji. Onko aivan mahdotonta rakentaa tulevaisuutta yhdistämällä voimavarat niin täällä Lappeenrannan seudulla kuin koko Etelä-Karjalassa. Rakentakaamme huomista.

Irmeli Hakkarainen
12.10.2007

OLE VALMIS – AINA VALMIS - KUNNALLISVAALIEHDOKKAAKSI

Seuraavat kunnallisvaalit, joissa valitaan uudet kunnanvaltuustot, ovat jo vuoden päästä, tarkasti sanoen 26.10.2008. Meidänkin olisi syytä ryhtyä valmistelemaan niitä. Moni ehkä ajattelee, että ”ehtiihän sitä miettiä, se on vielä kaukana”. Vanha sananlasku sanoo kuitenkin ”Aika menee aatellessa, päivä päätä käännellessä” eli jos aikaa ei pyri aktiivisesti hallitsemaan, se luiskahtaa ohi huomaamatta. Siispä ryhdytään sanoista tekoihin.

Ehdokaslistallemme pitäisi saada runsaasti nimiä. Viime vaaleissa ehdokkaita oli vähän toistakymmentä. Niille tulleet äänet riittivät kahteen valtuutettuun, mikä oli yhtä vähemmän kuin edellisellä valtuustokaudella. Jos meillä olisi ollut enemmän ehdokkaita, myös ääniä olisi tullut runsaammin.

Ehdokastarjonnan tulisi olla monipuolinen. Listalle tarvitaan naisia ja miehiä, nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja, eri asioita kannattavia ja harrastavia. Tarvitsemme myös monien ammattien edustajia monilta työpaikoilta, eläkeläisiä unohtamatta. Ehdokkaita pitäisi löytyä eri puolilta kuntaa mahdollisimman kattavasti. Muitakin ehdokasperusteita varmasti löytyy. Pääasia on, että äänestäjillä olisi runsas valintamahdollisuus.

Erityisen tärkeätä olisi saada listalle entistä enemmän naisia. Heitä oli viime kerralla liian vähän. Se saattoi omalta osaltaan vähentää myös listan saamaa äänimäärää. Liian vähäinen nais- tai miesmäärä voi vaikeuttaa myös eri toimielimiin valittavia henkilöitä. Se jo johtuu tasa-arvolain säätämästä mies-naiskiintiöstä. Sen mukaan sekä naisia että miehiä tulee kunnan toimielimissä, kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta, olla vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Kenenkään ei tule väheksyä omaa merkitystään ajatellen, että ”enhän minä kuitenkaan saa monia ääniä”. Jokaisella ehdokkaalla on oma kannattajakuntansa lähtien omasta perheestä sekä muusta ystävä- ja tuttavapiiristä. Näin ollen jokainen ehdokas tuo lisää ääniä. Jokainen saatu ääni on arvokas. Pienistä puroista tulee suuri joki. Vaalin tulos voi myös riippua yhdestä äänestä.

Kaikki ehdokkaat eivät luonnollisesti tule valittua valtuutetuksi, mutta jokainen heistä auttaa omalta osaltaan saamaan valtuustoon nykyistä useamman edustajan.

Ehdokkailla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan kuntansa asioista muutenkin kuin valtuutettuna. Heidän lisäkseen uudelle valtuustokaudelle valitaan jäseniä moniin lautakuntiin ja muihin toimielimiin. Vaaleissa mukana olleilla ehdokkailla on merkittävä ansio valinnassa. Osoittaahan se elävää kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen.

On siis aika jokaisen miettiä, ryhtyisinkö itse ehdokkaaksi tai ainakin rohkaisisinko jotakin toista siihen tehtävään. Käy toimeen heti ja jatka sitä ehdokaslistan jättämiseen saakka.

Vaaliterveisin,
Matti Mölsä
30.9.2007

Puheenjohtajan tervehdys

Tervetuloa vierailemaan paikallisosastomme kotisivuille. Olen äskettäin keskustellut muista maista tulleitten henkilöiden kanssa. He ovat ihastelleet Suomeamme ja kaunista Lappeenrantaamme. Lisäksi he ovat ihailleet, ihastelleet ja ihmetelleet kotimaamme puhtautta, rauhallisuutta ja turvallisuutta. Eniten he ovat ihmetelleet suomalaisten vapautta ja myös poliisien ystävällisyyttä. Eräskin pakolainen kertoi, ettei hän missään muussa maassa ole kokenut samaa. Monissa muissa maissa hän on joutunut kokemaan tiukkaa papereitten kyselyä ja kovia kuulusteluja. Entä Suomessa: Hän oli eräänä iltana kävelemässä Helsingissä. Koska hän ei tiennyt eikä keksinyt muuta reittiä, niin hän käveli moottoritien laitaa kaupungin keskustaa kohti. Poliisiauto pysähtyi hänen kohdalleen. Poliisit kysyivät ystävällisesti englanniksi, tiesikö hän sen olevan kiellettyä. Hänen kerrottuaan ettei hän tiennyt muuta reittiä, he neuvoivat lähimmän kevyenliikenteen reitin. Neuvottuaan poliisit toivottivat hyvää illan jatkoa ja ajoivat pois.

Edellä kuvaamani pysäytti minut. Ymmärränkö, miten hyvin asiat meillä täällä on verrattuna moneen maailman maahan ja moniin kansoihin. Osaanko olla kiitollinen yhteiskunnassamme olevista hyvistä asioista. Totta kai meillä on monia epäkohtia ja paljon korjattavaa. Kuitenkin minusta meillä on yhteiskunnassa hyvä perustaso ja tahto toimia oman maamme ja sen kansalaisten parhaaksi. Erot puolueitten välillä ovat kaventuneet. Ne eroavat toisistaan siinä millä keinoilla ja missä järjestyksessä yhteiskuntaamme edelleen kehitetään vapaana ja demokraattisena maana.

Me kristillisdemokraatit haluamme omalta osaltamme toimia yhteiskunnassa kaikilla sen eri tasoilla, jotta yhteiskunnallinen vanhurskaus toteutuisi ja kaikkein heikoimmista pidettäisiin huolta.

Tervetuloa tutustumaan paikallisosastomme ja puolueemme toimintaan. Puolueen internetsivuilla voitte tutustua myös puolueemme eri ohjelmiin.

Oikein hyvää syksyn jatkoa teille lukijani!

Juha Rantalainen
paikallisosaston puheenjohtaja 17.8.2007

Kiitokset ja voimia tulevaisuuteen!

Paikallisosaston jäsenistä koostunut joukko pystytti Kristillisdemokraattien teltan Lappeenrannan torille lauantaina 28.4.2007. Tarjosimme eduskuntavaalien äänestäjille kiitoslettuja, saivathan ehdokkaamme Juha ja Arto mukavasti ääniä. Ja mikä tärkeintä Kymenpiirin yhteinen tavoitteemme toteutui ja saimme kansanedustajan kymestä. Tuore kansanedustaja Sari Palm pääsi mukavasti paikalle ja saimme näin yhdessä olla torilla kuulemassa kansalaisten mielipiteitä ja evästämässä Saria tärkeässä työssään.

Kansanedustaja Sari Palm aurinkoisessa Lappeenrannassa. Vasemmalla Tuula Karhula.

Vaalityöajatuksia: Nyt on vaalityön aika

Eduskuntavaalit ovat neljän viikon kuluttua. Kristillisdemokraattien Kymen piirin ehdokkaat ovat tehneet vaalityötä jo useita viikkoja. On oltu liikkeellä lettujen kanssa ja ilman. Ihmisiä on tavattu ja omaa viestiämme kerrottu. Meitä on myös kuunneltu. Erityisesti varttuneempi väki on ollut kiinnostunutta. Monissa paikoissa on keskusteltu kansaneläkkeen pienuudesta ja eläkeläisten epäoikeudenmukaisesta indeksistä ja myös verotuksesta. On tavattu huolestuneita ihmisiä, jotka ovat kyselleet näkemyksiämme vanhusten hoidosta ja terveyspalvelujen riittävyydestä.

Kaikissa keskusteluissa on ollut hyvä vedota oman eduskuntaryhmämme johdonmukaiseen toimintaan koko edellisen vaalikauden. Olemme voineet vakuuttaa, että kristillisdemokraatit ovat johdonmukaisesti pyrkineet toteuttamaan ennen edellisiä eduskuntavaaleja antamiaan lupauksia. Niistä on äänestetty eduskunnassa. Valitettavasti puolueemme esitykset eivät ole menneet läpi.

Puolueemme kaikki kansanedustajat vastustivat viinaveron alennusta mutta se äänestys hävittiin. Istuneen eduskunnan enemmistön päätös on merkinnyt useiden satojen ihmishenkien menetystä. Kuitenkaan kukaan ei ole ilmoittautunut ottavansa täyttä poliittista vastuuta vaan vielä loppusyksystä asiasta päättäneet levittelivät ihmetellen käsiään.

Yksi keskusteluissa esille tullut huolestuttava asian on, että monet ihmiset ovat menettäneet luottamuksensa eduskuntapolitiikkaan. He muistelevat miten paljon hyvää eläkeläisille ja lapsiperheille hallituspuolueet lupasivat neljä vuotta sitten. Nyt he ovat todenneet, miten vähän niistä on toteutettu. He ihmettelevät mihin ovat joutuneet valtion rahat, sillä koskaan Suomessa ei ole ollut niin paljon vaurautta kuin nyt. Lisäksi ihmiset aivan oikein ihmettelevät valtapuolueitten ehdokkaitten lupauksia tulevan vaalikauden aikana syntyvien lisämiljardien jakamisista. He ovat pettyneitä ja ovat menettäneet uskonsa politiikkaan ja eduskuntaan. Moni on sanonut päättäneensä jättää äänestämättä.

Ennen kuin joku jättää äänestämättä suosittelen tutustumista Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin 2007 ja erilaisiin vaaliesitteisiin. Niistä voitte nähdä, että KD:n ehdokkaat eivät anna katteettomia lupauksia. He eivät ole jakamassa mahdollisesti tulevaisuudessa syntyviä valtion lisätuloja. Kristillisdemokraatit rahoittavat vaalilupauksensa vaihtoehtobudjetissa luettavissa olevilla valtion tulolisäyksillä.

Arvoisa lukijani. Nyt on vaalityön aika. Meidän pitää yhdessä ponnistella tavoitteen saavuttamiseksi ja sehän on oma kansanedustaja täältä Kymen piiristä. Nyt tämä uusi kansanedustaja voi kuka tahansa meistä 14 hyvästä ehdokkaasta. Suositelkaa näitä ehdokkaitamme tutuille ja tuntemattomillekin. Omaa maakuntaamme ajatellen tilanteen tekee entistä kiinnostavammaksi se, että KD:n uusi kansanedustaja voi tullakin täältä Etelä-Karjalasta.

Toivotan teille kaikille tämän lukijoille voimia ja Taivaan Isän siunausta

”Heikoista on huolehdittava”

Juha Rantalainen (15.2.2007)
kansanedustajaehdokas (numero 40), lääkäri, lehtori

Ajan ratas naksahti jälleen

Paikallisosastomme kuukausikokouksessa vajaa 16 vuotta sitten (24.1.1991) keskusteltiin mm. maailmanpolitiikasta, kunta-asioista, maalisvaaleista ja SKL:nkin asioista. Tuolloin puhuttiin huolestuneina hirmuhallitsija Saddam Husseinista veriteoista. Samat teemat ovat ajankohtaisia tänäänkin, tosin toisella tavalla. Saddamin valta päättyi lopulta hirttotuomioon 30.12.2006, ja Irakin kansa kärsii yhä. Demokratia vaatii oman aikansa. 16 vuotena on maailmakin muuttunut paljon.

Kristillisdemokraatit saivat uuden nimensä 2001. Kuukausi sitten julkistetussa Research Internationalin kyselyssä saavutettiin 6,1 prosentin korkea gallup-kannatus. Tulos sivuaa kaikkien aikojen korkeinta tulosta puolueen kannatusmittauksissa. KD:llä on selvästi kysyntää Suomen poliittisessa kentässä ja tulevaisuudessa entistä enemmän, sillä arvojohtamisen merkitys - väitän - korostuu nykypolitiikassa entisestään. Kristillisdemokraateille on tärkeätä perustella näkemyksensä niin, että jokainen ihminen elämänkatsomuksestaan riippumatta voi ymmärtää perustelut. Edelleen se, että ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ei rakennu yksistään ulkonaisesta hyvinvoinnista, kuten hyvästä taloudellisesta asemasta, vaan se edellyttää sisäistä tasapainoa, ihmisten keskinäistä huolenpitoa ja toimivia ihmissuhteita. Vuosien saatossa olen ihmetellytkin sitä reilua yhteispeliä ja henkeä, mikä jäsenistömme piirissä on vallinnut ja vallitsee vuodesta toiseen; nyt alan tajuta sen, miksi, yhä paremmin.

Selvitimme Lemillä taannoin, mikä osuus lakisääteisillä menoilla oli Lemin sosiaali- ja terveystoimen tulosalueella. Tuo osuus oli n. 85%. Korkeasta luvusta näyttäisi seuraavan, että kunnallisella päätöksillä on mahdollisuus operoida oikeastaan kuin vain lopun n. 15% sisällä. Asian ei kuitenkaan ole niin kuin kylmät luvut kertovat. Ne eivät tarkoita, etteikö kunnallinen politikointi olisi mielekästä ja merkityksellistä - päinvastoin. Pieni liikkumavara edellyttää syvää arviointia, arvottamista, mikä juuri onkin kuntapoliitikon tärkein tehtävä. Uutena haastavana kestotyösarkana on myös alueemme kunnille tullut palvelurakenneuudistus ja tämän päälle vielä ehdotetun sosiaali- ja terveyspiirin edellyttämät selvitystoimet. Molemmat todella isot hankkeet edellyttävät alkaneena vuonna lukuisia kokoontumisia niin virkamiehiltä kuin luottamusmiehiltäkin; istuntojen määrää ei uskalla mennä arvioimaankaan juuri nyt. Uudistukseen liittyvän asetusluonnoksen mukaan kuntien toimeenpanosuunnitelmien ja selvitysten on oltava valmiina elokuun 2007 loppuun. Aikaa on vähän!

Tuo edellä mainittu suuri prosenttiluku kertoo myös toisesta, vähintään yhtä tärkeästä asiasta: maaliskuussa valittavat uudet kansanedustajat pannaan paljon haltijoiksi. Eduskunta tarvitsee nyt aitoja, tunnollisia puurtajia, joilla on kokonaisnäkemystä ja tuoretta otetta tämän päivä arkipäivän ongelmiin. Edustajien työn vaikutus säteilee Arkadialta jokaisen 416 Suomen kunnan syrjäisimmänkin mökkitien päähän.

Lemillä on viime vuosina tiedostettu se, että ennalta ehkäisevään työhön kannattaa panostaa. Terveyden eteen tehty ennakoiva työ on kannattava investointi – sehän tiedetään ennestäänkin. Myös perhetyön merkityksen arveltiin olevan nousussa ja huhtikuussa palkattiinkin uusi perhetyöntekijä. Kohonneet lastensuojelukustannukset ovat mietityttäneet kunnan perusturva- ja ympäristölautakuntaa: mikä mahtaakaan olla edessä? Monissa perheissä voidaan huonosti. Tuoreen tiedon mukaan viime vuonna solmittiin kunnassamme 12 avioliittoa samalla kun 10 päättyi eroon. Myös perheiden hyvinvointi on yhteinen asiamme.

Toivotan kaikille oikein hyvää ja turvallista alkanutta vuotta 2007 - yhdessä työtä tehden selviämme!

Osmo Pylkkö (1.1.2007)
KD:n kunnanvaltuutettu Lemillä v.1997-