Etusivu
Ajankohtaista
Tapahtunutta
Julkilausumia
Kirjoituksia
Linjauksia 2009-2012
Kunnalliset luottamustoimet
Luottamushenkilöt
Paikallisosasto
Linkkejä
Arkisto
 
 
Päivitetty 27.8.2010
Lappeenrannan seudun Kristillisdemokraatit
Vuonna 2005 annetut julkilausumat
Lisäämmekö harvainvaltaa
Kristillisdemokraattien Lappeenrannan seudun paikallisosasto oli syyskokouksessaan huolissaan terveyspiirisuunnitelmista. Etelä-Karjalaan suunnitellaan määrärahojen niukkuuden takia terveyspiiriä tai sosiaali- ja terveyspiiriä hallitsemaan koko terveydenhuollon palvelujärjestelmää, siis perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa, jopa sosiaalitointa. Järjestelyä on ehdotettu tehtäväksi kuntayhtymän pohjalta. Tällöin lappeenrantalaisia voisi olla kyseisen kuntayhtymän valtuustossa neljä ja hallituksessa kaksi päättäjää, kuten nykyisin on sairaanhoitopiirin valtuustossa ja hallituksessa. Parhaimmillaankin lappeenrantalaisia voisi olla muutamia, mutta ei läheskään edes sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten verran.

Sosiaali-ja terveystoimi vie tänä päivänä kunnan käyttötalouden budjetista noin puolet. Terveyspiirijärjestelyssä budjetista puolet aiotaan antaa muutamien luottamushenkilöiden päätettäväksi. Kaupunginvaltuusto nykyisen sairaanhoitopiirin tapaan saa hyväksyttäväkseen terveyspiirin määrärahat voimatta juuri mitenkään vaikuttaa toiminnan sisältöön.

Hallinnollisesti ollaan luomassa terveyspiirin mukana todellinen harvainvalta. Nykyiset sairaanhoitopiirin valtuustossa ja hallituksessa istuvat näyttävät tätä puolustavan, koska ovat tätä harvainvaltaa jo toteuttaneet.

Terveyspiirin toimintaa on esitetty hallittavan yhden toimitusjohtajan ja viiden muun johtavan viranhaltijan voimin. Siis koko Etelä-Karjalan terveystointa tai sosiaali- ja terveystointa johtaa kuusi henkilöä. Kovin laajat toimialueet ja toimivalta heille, viranhaltijoille ollaan antamassa. Järjestelystä uskotaan saatavan säästöä nykyiseen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannusten kasvuun. Mainittakoon, että Etelä- Karjala ja Lappeenranta ovat terveydenhuollon menoissa Suomen kuntien keskitason alapuolella.

Edellä mainittuja järjestelyjä parempi vaihtoehto on säilyttää perusterveydenhuolto peruskunnilla ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirillä. Joitakin tehtäviä kuntien perustehtävistä voitaisiin edelleen hoitaa maakunnallisesti ja joitakin tehtäviä siirtää valtiolle esimerkiksi erittäin kalliit terveysmenot. Nykyistä järjestelyä voitaisiin parantaa tekemällä vahvempia peruskuntia niin, että verotulojen tasauksia ei tarvitsisi ympäriinsä levitellä. Kunnat osaisivat tällöin arvioida menonsa ja tulonsa ja selviytyisivät myös erikoissairaanhoidon menoista.

Kristillisdemokraattien Lappeenrannan seudun paikallisosasto haluaa sosiaali- ja terveysasioita hoidettavan demokraattisesti ja siten, että asiakkaalla ja potilaalla on mahdollisuus ymmärtää, kuka hänen hoidostaan on vastuussa.

Syyskokouksen julkilausuma 1.12.2005.

Etelä-Karjalan palvelu- ja kuntarakenne uudistuksen ohjausryhmä on epädemokraattinen
Lappeenrannan seudun Kristillisdemokraattien johtokunta paheksuu tapaa, jolla Etelä-Karjalan palvelu- ja kuntarakenne uudistuksen ohjausryhmä on muodostettu. Juuri kun Lappeenrannassa on sovittu kaikkien ryhmien yhteistyöstä, on ohjausryhmään valittu edustajia vain kolmesta suurimmasta ryhmästä. Mielestämme ohjausryhmässä pitää olla edustaja kaikista poliittisista ryhmistä.

Johtokunnan julkilausuma 27.10.2005.

Peruspalvelut turvattava
Lappeenrannan seudun Kristillisdemokraattien kuukausikokous on huolissaan peruspalveluista nykyisessä taloustilanteessa. Ikäihmisten palveluiden ja terveyspalveluiden laatu ja saatavuus on turvattava. Olemme myös huolestuneita kouluruokailuun varattujen määrärahojen suunnitelluista leikkauksista Lappeenrannassa. Kasvaville lapsille ja nuorille tarjottavan kouluruoan tulee olla terveellistä ja hyvää.

Kuukausikokouksen julkilausuma 22.9.2005.

Liikuntapaikkojen valtionavut
Kristillisdemokraattien Lappeenrannan seudun paikallisosaston jäsenkokous kannattaa valtion rahoituksen hakemista Kimpisen urheilukentän peruskorjaukseen (2006-2008) ja länsialueen uimahallin rakentamiseen (2008-2009). Kannatamme liikuntarahoituksen suuntaamista kaikkia kaupunkilaisia liikuttaviin kohteisiin, kuten retkeilyreitistöjen kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen.

Jäsenkokouksen julkilausuma 24.2.2005.